Olin töissä lauantaina. Juhlakeissi oli 40 v syntymäpäivät. Tunnelma oli mukava ja vieraat nauttivat juhlista. Ruoka oli ylistämisen arvoista. Tottakai, kun Jesse´s Dine sen hoiti! Miettisin siinä yhden aikaan yöllä tanssilattialla pomppiessani, miten helppoa on sulkea mielensä muiden ihmisten katseilta. Näytin 'vanhuksille' mallia, miten hypitään tanssilattialla tasajalkaa Robinin tahtiin. Näillä ihmisillä oli oikeasti hauskaa, sen huomasi tunnelmasta ja alkoholin määrästä veressä sekä lattialla. Vain ja ainoastaan alkoholi saa miehen riisumaan paitansa keskellä tanssilattiaa ja ehkä myös kuumuus..Alkoholilla oli enemmän osuutta asiaan.
Harva miettii todella asioita tanssilattialla, kun kourassa on täysi tuoppi ja lemppari musiikki soi kaiuttimista. Katselin aikuisia ihmisiä kaljan ja siiderin kastelemalla lattialla. Miehillä ja naisilla oli hymy korvissa ja tasapaino hukassa. Helposti sata kiloinen mies kaatui suorilta jaloilta selälleen permannolle, nousi ylös ja jatkoi bilettämistä. Itselläni kävi mielessä, että hänen pitää mennä pitkäkseen ja juoda vettä, kun hän kolautti päänsä. Miksi on niin vaikea osata käyttäytyä, kun ilmaista viinaa on tarjolla. Kysyn tätä etenkin suomalaisilta.
Tai onko tarjoilijan kähmiminen asiallista käytöstä ~30 mieheltä, vaikka hän olikin sinkku, mutta minä naimisissa. Kohteliasuudet otin vastaan vielä, mutta tarjoilu loppui siihen, kun hän kouraisi takapuoltani viedessäni viiniä hänelle. Voin sanoa kyllä kiertelemättä, että olen kaunis, mutta se ei silti oikeuta miehiä ahdistelemaan reviirilleni. Muillakin naisilla on näitä 'ongelmia', että saavat huomiota helposti, vaikka eivät edes hae sitä. En sentään nostanut miestä rinnuksista seinälle ja uhkaillut, eikä onneksi näin tehnyt Villekään, vaikka kerroinkin heti mitä salin puolella tapahtui.
Tein lauantaina 15 tuntisen työpäivän ja siihen päälle vietin 2 tuntia tanssilattialla muiden 'aikuisten' kanssa. Huippuhetki oli todella kun Robin soi !! Katselin ympärilleni ja tajusin miten aikuinen (sillä hetkellä) olin muiden joukossa. Halusin pitää muista huolta ja antaa todellista tukea, kun he horjouvat tuoppiensa kanssa. Olimme Villen kanssa juhlapaikan nuorimmat ihmiset, eli siis 24 vuotiaat. Loput olivat niitä iältään oikeita aikuisia, käpyjä. Silti lähdin mieluummin karkuun, kun +80 kiloinen mies kävelee horjuen käytävällä vastaan silmät ristissä. Tätäkö tulevaisuudessa on se 'lomaa lapsista' ja 'laatu-aikaa' kavereiden kanssa? En itse sitä ainakaan toivo. Näillä ihmisillä todellakin jäi aivot narikkaan kello kymmenen jälkeen illalla. En halua dissata ihmisiä, mutta teen sitä silti. Saattoi olla päät kipeinä sunnuntaiaamuna.
Heidän silmistä paistoi ilo, humala ja valvominen. Kaikkea sekaisin. Tunsin jossain määrin sääliä joitain ihmisiä kohtaan, sillä heille puhuminen ei enään onnistunut ja silmät seisoivat päässä, vaikka nukkuma -aika oli mennyt useita hetkiä sitten. Ei unohdeta myöskään sitä miten monta treffipyyntöä yhdeltä henkilöltä voi illan aikana sadella. En silti katsonut pyyntöjä mitenkään loukkaaviksi enkä myöskään ahdistaviksi. Ajatus on tärkein. Tapahtuisiko niin ilman alkoholia, tuskimpa. Miksi emme osaa käyttäytyä säädyllisesti, kun alkoholia on tarjolla. Miksi sen erään herran oli kaadettava kengilleni lonkeronsa ja tuijotettava kasvojan, kuin lumottua. Ahdistuin vähemmästäkin. Minulle se oli silti mukava ilta. Ilta jolloin en loju sohvalla ja katsele sarjoja sata putkeen.
Valitsen tulevaisuudessa luultavasti kaatokännin toisinaan mieluummin, kuin katselen, kun lapset piirtävät seiniin, tappelevat ja syövät kaikki sokerihuurrutetut murot kaapista. Lähetämme lapset mummolaan ja olemme humalassa tahmaisella tanssilattialla tuopit nurin muiden vaatteilla. Sammumme taksiin ja noudamme lapset sunnuntaina mummolasta, kun mummo saa tarpeekseen huutavista kullanmuruista, jotka ajelivat kissalta pois karvat ja jättivät irokeesin sille. Tai laittoivat vaarin tekohampaat koiralle ja syöttivät sille puuroa lusikalla. Vain elämä voi näyttää tulevaisuuden. Ja alkoholi voi näyttää maailman humalan puolen.
Ensi vuonna asiat muuttuvat! Pääsen töihin ja lapsi menee uuteen hoitopaikkaan. Vuosi 2015 on muutosten vuosi. Vuosi joka alkaa Lontoon matkalla ! Seuraavassa postauksessa teen listauksen mitä kannattaa viedä mukanaan Lontooseen ja mitä jätetään kotiin, muutakin kuin miehet.
Harva miettii todella asioita tanssilattialla, kun kourassa on täysi tuoppi ja lemppari musiikki soi kaiuttimista. Katselin aikuisia ihmisiä kaljan ja siiderin kastelemalla lattialla. Miehillä ja naisilla oli hymy korvissa ja tasapaino hukassa. Helposti sata kiloinen mies kaatui suorilta jaloilta selälleen permannolle, nousi ylös ja jatkoi bilettämistä. Itselläni kävi mielessä, että hänen pitää mennä pitkäkseen ja juoda vettä, kun hän kolautti päänsä. Miksi on niin vaikea osata käyttäytyä, kun ilmaista viinaa on tarjolla. Kysyn tätä etenkin suomalaisilta.
Tai onko tarjoilijan kähmiminen asiallista käytöstä ~30 mieheltä, vaikka hän olikin sinkku, mutta minä naimisissa. Kohteliasuudet otin vastaan vielä, mutta tarjoilu loppui siihen, kun hän kouraisi takapuoltani viedessäni viiniä hänelle. Voin sanoa kyllä kiertelemättä, että olen kaunis, mutta se ei silti oikeuta miehiä ahdistelemaan reviirilleni. Muillakin naisilla on näitä 'ongelmia', että saavat huomiota helposti, vaikka eivät edes hae sitä. En sentään nostanut miestä rinnuksista seinälle ja uhkaillut, eikä onneksi näin tehnyt Villekään, vaikka kerroinkin heti mitä salin puolella tapahtui.
Tein lauantaina 15 tuntisen työpäivän ja siihen päälle vietin 2 tuntia tanssilattialla muiden 'aikuisten' kanssa. Huippuhetki oli todella kun Robin soi !! Katselin ympärilleni ja tajusin miten aikuinen (sillä hetkellä) olin muiden joukossa. Halusin pitää muista huolta ja antaa todellista tukea, kun he horjouvat tuoppiensa kanssa. Olimme Villen kanssa juhlapaikan nuorimmat ihmiset, eli siis 24 vuotiaat. Loput olivat niitä iältään oikeita aikuisia, käpyjä. Silti lähdin mieluummin karkuun, kun +80 kiloinen mies kävelee horjuen käytävällä vastaan silmät ristissä. Tätäkö tulevaisuudessa on se 'lomaa lapsista' ja 'laatu-aikaa' kavereiden kanssa? En itse sitä ainakaan toivo. Näillä ihmisillä todellakin jäi aivot narikkaan kello kymmenen jälkeen illalla. En halua dissata ihmisiä, mutta teen sitä silti. Saattoi olla päät kipeinä sunnuntaiaamuna.
Heidän silmistä paistoi ilo, humala ja valvominen. Kaikkea sekaisin. Tunsin jossain määrin sääliä joitain ihmisiä kohtaan, sillä heille puhuminen ei enään onnistunut ja silmät seisoivat päässä, vaikka nukkuma -aika oli mennyt useita hetkiä sitten. Ei unohdeta myöskään sitä miten monta treffipyyntöä yhdeltä henkilöltä voi illan aikana sadella. En silti katsonut pyyntöjä mitenkään loukkaaviksi enkä myöskään ahdistaviksi. Ajatus on tärkein. Tapahtuisiko niin ilman alkoholia, tuskimpa. Miksi emme osaa käyttäytyä säädyllisesti, kun alkoholia on tarjolla. Miksi sen erään herran oli kaadettava kengilleni lonkeronsa ja tuijotettava kasvojan, kuin lumottua. Ahdistuin vähemmästäkin. Minulle se oli silti mukava ilta. Ilta jolloin en loju sohvalla ja katsele sarjoja sata putkeen.
Valitsen tulevaisuudessa luultavasti kaatokännin toisinaan mieluummin, kuin katselen, kun lapset piirtävät seiniin, tappelevat ja syövät kaikki sokerihuurrutetut murot kaapista. Lähetämme lapset mummolaan ja olemme humalassa tahmaisella tanssilattialla tuopit nurin muiden vaatteilla. Sammumme taksiin ja noudamme lapset sunnuntaina mummolasta, kun mummo saa tarpeekseen huutavista kullanmuruista, jotka ajelivat kissalta pois karvat ja jättivät irokeesin sille. Tai laittoivat vaarin tekohampaat koiralle ja syöttivät sille puuroa lusikalla. Vain elämä voi näyttää tulevaisuuden. Ja alkoholi voi näyttää maailman humalan puolen.
Ensi vuonna asiat muuttuvat! Pääsen töihin ja lapsi menee uuteen hoitopaikkaan. Vuosi 2015 on muutosten vuosi. Vuosi joka alkaa Lontoon matkalla ! Seuraavassa postauksessa teen listauksen mitä kannattaa viedä mukanaan Lontooseen ja mitä jätetään kotiin, muutakin kuin miehet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti