torstai 23. huhtikuuta 2015

Tämän hetkiset kuulumiset!

Olen huomannut miten paljon työporukka vaikuttaa omaan jaksamiseeni töissä. Meillä on aivan mahtava porukka, joka toimii saumattomasti yhteen ja onneksi myös erikseen jokainen omalla tahollaan. Kaikki työkaverit tulevat toimeen keskenään ihan super hyvin! Ja oon niiiiiiiiin onnellinen tästä työpaikasta! Työpäivät ovat enimmikseen täynnä raskasta sekä kevyttä työtä, asiakaspalvelua, sarkasmia, huumoria, mustaa huumoria, kiristyneitä tunteita, kiirettä, tiskiä, todella likaista tiskiä
, hyvää ruokaa, naurua ja kaikkea mitä ammattimme ravintola-alalla vaatii. Tämän työpäivän sekoilut olivat mm. pöydälle kaadettu mehukannu, lattialle kaatuneet kahvit, jotka myös menivät pitkin reisiä. Kiiressä törmääminen avonaisiin laatikoihin. Asiakkaan edessä itsensä nolaaminen. Työ on myös palkitsevaa, ei ainastaan se, että tilille rapsahtaa tuloja, vaan on ihanaa miten paljon tyytyväisiä asiakaita meillä on.

Edellispäivänä juttelin yli 250 ihmisen kanssa ja eilen vanhempi herrasmies jopa kätteli minua ja kiitti hyvästä ruuasta, kehui palvelua ja totesi, että olen loistava tarjoilija. Esitteli hän jopa mukana olleen poikanssakkin! Hymy oli herkässä ja päivä parani entisestään! Ihania asiakkaita. Eräs vanhempi herra päivän päätteeksi kehui vielä hymyäni ja rehellisyyttäni. Kenkiäkin kerkesi kehumaan. Näistä jutuista on mun päivät tehty. Ne saa niin hyvälle tuulelle. Ja varsinkin se, että asiakkaat lähtevät hymyillen pois syötyään. Liian monessa ammatissa kohdataan epäkiitollisia asiakkaita, ja olenkin miettinyt, että koska itse olen ollu töykeä tai epäkunnioittava muita asiakaspalvelijoita kohtaan. Toivottavasti en kovin montaa kertaa. Asiakas ei ole aina oikeassa, jokainen pystyy myöntämään sen.

Silloin, kun asiakas on oikeassa, asiakaspalvelijan olisi hyvä myöntää se, eikä jäädä tappelemaan aiheesta. Esimerkkinä vaikka omalle kohdalle osunut tapahtuma. Asiakas haluaa viiniä, minä en osaa kertoa siitä juuri mitään, kuin ainoastaan sen mitä etiketissä lukee. Sen osaa tehdä asiakaskin. Annan pullon asiakkaalle ja hän zekkaa sen läpi. Kaadan lasíin viiniä, kysyn mielipidettä ja toteamme, että asiakas tietää viineistä enemmän, kuin minä ja kaikki ovat tyytyväisiä. Miksi lähtisin inttämään tässä asiassa vastaan.. Kaipaan suuresti viinikurssia ja enemmän tietämystä viineistä. Otan mielelläni jonkun opettamaan minua näissä asioissa.

Tällä hetkellä pyörittelen mielessäni tulevaa kesää ja töitä, joita on kalenteri täynnä. Mietin myös syksyä ja meidän perheen mahdollista etelänreissua aurinkoon. Kuinka hienoa on lähteä lämpöön työntäyteisen kesän jälkeen! On hienoa saada vihdoin kirjoittaa työvuorolistaa ylös kalenteriin ja ihmetellä, koska on aikaa mennä salille, milloin pitää hakea lapsi hoidosta, milloin pitää nousta sängystä jne. Koska on zäänssi päästä kampaajalle! Säännöllinen rytmi alkaa hahmottua pikkuhiljaa. Kello soi aamuisin varttia yli kuusi ja päivä jatkuu sinne ilta kymmeneen, jolloin yritän päästä sänkyyn. Yllätyin miten hyvin Jaakolla alkoi sujumaan yhteistyö hoidossa ja kaikki on mennyt kyllä ihan nappiin siellä! Kiitokset hyville hoitajille ja varsinkin hänen omalle henkilökohtaiselle avustajalleen!



Perheellämme on taas jännittäviä hetkiä parin viikon päästä, kun Jaakon vepter-implanttia pidennetään kirurgisella toimeenpiteellä TYKS:issä. Poika kasvaa todella nopeasti pituutta ja tämän leikkauksen jälkeen hänen selän pitäisi olla jälleen hetkellisesti suora. Tasapainon pitäisi parantua ja kävely saattaa jopa onnistua ilman tukea. Jännityksellä odottaen leikkausta! Iltarukouksessa ei silti olisi pahitteeksi, jos lähetätte enkeleitä mukaan leikkaussaliin.

Nyt pitänee pakata viikonloppua varten. Lähdetään Jaakon kanssa Perniöön juhlimaan meijän Heliä. Hänestä valmistui leipuri-kondiittori. Onnea sisko!

Ihanaa tulevaa viikonloppua kaikille!




tiistai 14. huhtikuuta 2015

Ruma luonto kauniilla yksityiskohdilla

Kuinka moni vietti lauantaina laatuaikaa auringon kanssa?! Uskomattoman upea ilma. Se on ilma, jonka haluan nähdä joka päivä, kun avaan verhot. Lämpimät auringonsäteet tulvivat sisälle huoneeseen ja paljastavat miten paljon pölyä kaikkialla leijuu. Ojien pohjia peittää leskelehdet ja kukkapenkeissä kukoista krookukset. Pienet vaaleanvihreät hiirenkorvat kohoavat taivasta kohti oksilla. Pienet kauniit yksityiskohdat pehmentävät toistaiseksi vielä niin rumaa luontoa. Onneksi harmaus ja synkkyys vaihtuu raikkaisiin kesän väreihin ja luonto pystyy vihdoinkin näyttämään todellisen kauneutensa. Lämpötilat nousevat  nopeasti t-paita keleihin ja terassit täyttyvät ihmisistä, puheensorinasta ja naurusta. Varmasti jo kuukauden päästä voi heittää vintille toppatakit ja ottaa kesävaatteet esille. Vielä en lähtisi ulos t-paidan ja shortsien kanssa. Voi tulla vilu. Koitin sitä jo, kun kävin koiran kanssa ulkona. Jep, tuli kylmä ja naapuri tuijotti, kun olisin karannut jostain osastolta.

En siltikään pidä keväästä vieläkään. Lämpötilat vaihtelevat etelänavan ja helvetin välillä, niin koita siinä sitten valita vaatetta päälle lenkille. Onhan sekin kyllä epämiellyyttävää keväässä, että hiekkaa ja soraa on kaikkialla. Ohutpohjaisilla kengillä on kivuliasta mennä asfaltilla jota ei ole putsattu.

Aamulla sataa räntää naamaan ja päivällä on liian kuuma paksun toppatakin kanssa. Kengistä puhumattakaan. Ei voi laittaa tennareita, sillä ne falskaavat, mutta talvikengät ovat liian kuumat. Haluamme kaikki auringon ja kesän tänne, että voi kulkea sandaleissa ja mekossa. Esittelen myöhemmin juuri tilaamani kesämekon. Ja viekää joku pliis mut kesällä jokilaivalle. Koskaan en oo ollu.

Enivei, toisin kun sunnuntaina. Aamulla oli tarkoituksena lähteä koirien kanssa lenkille, eipä siitä mitään tullut. Lopulta sekään ei haitannut, että jäätiin Katrin kanssa sisälle. Kupillinen teetä parhaan ystävän kanssa piristi mieltä kummasti. Vesi valui ikkunaa pitkin ja tuuli puhalsi kylmänä. Todettiin, että oli mukavampi välttää flunssa, kun mennä ulos jäädyttämään itsemme ja koirat.

Töiden alkamisen jälkeen olen jaksanut paremmin päivät, kun ei ole nukkunut aamupäivään asti ja ollut tekemättä juuri mitään. On hienoa kuulua taas aikuisten pariin, eikä ympärillä ole pelkkää vauvajuttua. Saa puhua aikuisille ja nauttia töistä. Nyt on jälleen hyvä olla töissä. Rakastin olla kotona lapsen kanssa, mutta nyt rakastan myös työtäni. Syksyllä sitten lomaillaan ja nyt tehdään töitä.

Töitä tehdään myös siellä punttisalin puolella. Hoidellaan Katrin kanssa uutta treenisuunnitelmaa meille ja testaillaan mitä uutta otetaan ohjelmaan. Salilla oltiin taas tarmoa täynnä maanantaina ja energiaa löytyi ihan mielettömästi! Soutelin jopa kilometrin ja mietin mitä ihmettä olen tekemässä. Se oli kyllä rankkaa kovalla vastuksella ja kisa muodossa. Saako kisasoutajat paljon naisia? Onko siinä soudussa mitään järkeä? Ei mietitä sitä nyt. Vielä ei olla kertaakaan käyty yksin salilla Katrin kanssa. On paljon mukavampi, että kaveri on mukana. Joskus sekin on edessä..



Pienillä askelilla mennään vielä, mutta kohta kesäkunto jo on hollilla. Ei me siellä salilla turhaan käydä!

Oon nyt rakastunut nutturaan. Saan vihdoin hiukseni kiinni kunnolla, ja oon ihan inskana siitä! Tää viikko on pyhitetty pelkille nutturakampauksille.





Ja oon myös ihan lööv tähän uuteen paitaan. Se kannustaa olemaan epäröimättä niin paljon, ja yrittämään uutta. Näitä löytyy H&M:ltä.

Nyt meen nukkumaan. Tervetuloo lounaalle Skanssiin Jesse´s Dineen tällä viikolla. Lounasta klo 11-15. Ja sitten 20.4. Jesse´s Dine Clubin avajaiset Naantalissa. Vietän kesän siellä ja tarjoilen safkat golffareille.

Ja Jesse´s Dine tosiaan Instagramissa nimellä Jessesdine. Seurailkaa, antakaa sydämiä vai rakkautta vai mitä se on. Kuolatkaa kuvia lounaalta. Käydessänne itte syömässä, ni tägätkää #jessesdine ja @jessesdine. Me nähdään sitten kanssa mikä meininki.

Naantaliin ilmestyvällä Jesse´s Dine Clubilla on myös Instagram tili nimellä Jessesdineclub. Sama juttu tuolla käydessä # ja @. Ja myös kummatkin mukana Facebookissa. Tykätkää ja peukuttakaa Jesse´s Dinea ja Jesse´s Dine Clubia.

Jaksanko nousta kuudelta ylös, no totta kai !!!

torstai 9. huhtikuuta 2015

Muutama sana menneeltä viikolta

Ruoka herättää jokaisessa ihmisessä tunteita. Monet juhlat rakentuvat ruokapöydän ympärille. Joulu, pääsiäinen, juhannus, syntymäpäivät jne. Ruoka lähentää ihmisiä ja ruuasta löytyy monia keskustelun aiheita. Ihmisillä on suosikkinsa ja inhokkinsa. Omia suosikkejani on kaalilaatikko ja jauhelihakeitto. Inhokkeihin menee rucola, silakkapihvit ja raejuusto. En usko syöväni raejuustoa nevö, sillä meijän iskä ei oo syöny sitä tähänkään mennessä. Ja cmoon ne jugurtit misä on joukossa raejuustoa. Mitä!!! Monet ruoat jakaa ihmisten mielipiteitä. Joko niistä pitää tai ei. Vahvoina ykkösinä varman rusinat, homejuusto ja rucola. Banaania ei jotkut voi sietää. Tunnen ainakin neljä ihmistä ketkä mieluummin ampuisi itseään jalkaan, kun söisi banaania..Tai ampuisi sen, ketä tarjoaa kysyistä hedelmää. Sitten on ruokia joista ei osaa sanoa pitääkö vai ei, kuten vaikka macaronssit.  

Omassa ammatissani ruoka on esillä koko ajan ja nirsoiluun ei ole varaa. Vasta parin vuoden sisällä olen oppinut antamaan erilaisille uusille mauille mahdollisuuden ja huomannut, että en olekaan kuollut maistaessani jotain uutta ensimmäistä kertaa.  Olin kauan sitä mieltä, että jos ruoka ei näytä hyvältä se ei voi maistuakkaan siltä. Tämä on täysin väärä mielikuva. Ja edelleen mietin miksi olin melkein 8 vuotta kasvissyöjä!..

Samalla tavalla haluan asiakkaiden tulevan meille ravintolan syömään. Avoimin mielin. Haluan, että kaikki antavat uusille asioille mahdollisuuden ehkä myös toisenkin. Ei Jesse's Dinea turhaan äänestetty Turun parhaaksi lounaspaikaksi.

Nyt vihdoin palattuani töihin olen täynnä virtaa ja energiaa. Tosin aamuisin on edelleen vaikeaa nousta ylös kellon soidessa. Töitä riittää ja asiakkaita samaten. Kesällä Naantalin aurinko golffiin avautuu Jesse´s Dinen toinen ravintola. Salin puolelta löytää minut ja armaani Villen keittiön puolelta.

Tämän viikon lounasbuffet 8.50€ tarjoushintaan Turun parhaan lounaspaikan kunniaksi! Ja ensi viikolla Skanssiaiset, eli tarjous jatkuu silloinkin!

Mietteitä menneistä päivistä. Olen ollut töissä ja poika on ollut päivähoidossa. Päivät sujuvat paremmin, kun on mieleistä tekemistä, eikä nukuta sinne puoleen päivään asti. Töissä hommat ovat alkaneet sujua, enkä ole kassakonetta edes sotkenut. On mukavaa olla taas töissä. Kotona oli kivaa, mutta kaksi vuotta riitti hyvin minulle. Asiakkaat ovat mukavia ja kaikki ketkä pitävät hyvästä ruuasta,  heistä pidän minäkin. Parasta on, kun asiakas saapuu lounaalle hymyillen ja lähtee vielä paremmalla tuulella.

Eilen myös juhlistimme ystäväni Sannan syntymäpäiviä. Söimme ravintola Tintåssa ja joimme lasit kuohuvaa. Tämän jälkeen löysin itseni äänestyskopista. Kyllä, kävin antamassa ääneni. Tätä tietenkin juhlistimme menemällä Fontanaan kahville. Kaikin puolin onnistunut päivä. Varasimme myös Sannan kanssa tatuointiajat! Viimeinkin saamme toteutettua kauan puhutun asian.

Innostuimme jopa suunnittelemaan parin päivän reissua kaveriporukalla turku-tammisaari-hanko. Minigolffia, gamla stania, jäätelöä, olutta, aurinkoa ja ystävät. Kesä tule pian !! 

Aamulla mennään Katrin kanssa salille ja nyt on korkea aika vaihtaa treeniohjelmaa. Vaikka vanhassa ei ole vikaa, täytyy silti saada jotain jännitystä elämään. 

Nautitaan kevätpäivistä!


Fontanassa äänestyksen jälkeen kahvilla. 


Tintåssa joimme lasit kuohuvaa ja söimme hyvää ruokaa. 

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Kesä tule jo, tämä on kamala kevät

Pitkään olin epävarma, että vihaanko vai rakastanko kevättä. Nyt olen varma siitä, että kevät on kamala ja se voisi vaihtua jo kesään. Ainoa ihana asia on hangen alta pilkottavat leskenlehdet ja lintujen iloinen laulu. Iltaisin ei ole enään niin pimeää ja valoisuus on positiivista. Aurinko ja lämpö, tulkaa jo! Haluan kesän tänne! Jos eilinen Tiistai olisi ollut ihminen. Se olisi näyttänyt väsyneeltä, kalpealta ja masentuneelta. Vähän kuten Instagram kuvani eiliseltä. Paljon tunnetta yhdessä kuvassa. Kameran ulkopuolella tunnetta vielä enemmän. Väsyttää ja masentaa. Ulkona puhaltava tuuli on epämiellyyttävä ja kylmä. Kaikkialla on kylmää. Taivaalta sataa alas räntää ja sekin on kylmää ja märkää. HYI. Katselen kissa sylissäni ulkona liikkuvia lenkkeilijöitä. Miksi he tekevät noin. Kiusaavat itseään tuolla kylmässä! Kaappaan viltin päälleni ja otan kupin teetä mukaani matkalla sohvalle. Olo tuntuu hetken paremmalta. Lapsi nukkuu päiväuniaan ja kaikki eläimet myös. Minä saan pelata hetken ps4:lla. Onneksi koira ilmoittaa hädästään päästä haukkaamaan happea. En ehdi uppoutua sohvan nurkkaan liian kauaksi aikaa. Olen myös ollut ehkä liian kauan ilman salia, paineet alkavat kasautua. Asia täytyy korjata pikaisesti.



Parasta tässä keväässä on, että minä pääsen takaisin töihin. Jaakolla alkaa päivähoito ensi viikolla. Pääsen pois seinien sisältä ja puhumaan ihmisille. En halua kylläkään puhua ihmisille. En pidä heistä. Pääsen pois ainakin kotoa. Hyvä niin. Koko kesä töitä! Hoitopaikan hoitajat kysyivät aiommeko pitää lomaa kesällä. Halusin vastata, että en mene töihin pitääkseni lomaa. Olin jo kaksi vuotta kotona. Kiitos, se riittää. Katsellaan kesällä. Ehkä reissun jonnekkin voi tehdä, mutta muuten kyllä työntäytteinen kesä tulee olemaan. Tervetuloa siis Naantalin Aurinko Golffiin. Enempää en kerro, kuin sen, että hyvää ruokaa kannattaa tulla maistamaan!

Äidille saattaa olla vaikeinta jättää lapsi päivähoitoon, vaikka muksu ei olisi moksiskaan siitä. Pari kertaa ollaan jo käyty zekkaamassa hoitopaikkaa ja hyvältä näyttää kaikin puolin. Poika tykkää ja meni muiden mukana leikeissä, tuli toimeen hoitajien kanssa, eikä itkuakaan tullut. Äitillä oli tippa linssissä, kun katsoi miten se oma pieni kirppu kasvaa niin hurjaa vauhtia. Onneksi äitillä on mahdollisuus päivän aikana soittaa töistä ja kysellä kuulumisia, jos niin paha ikävä iskee.

Tänä iltana vietän aikaa parhaimman ystäväni kanssa. Ensin rankasti treeniä salilla, sitten juomme ´sivistyneesti´ viiniä ja pelaamme ps4:lla. Hieno ilta tulossa. Onneksi on tässäkin keväässä tälläisia ilonhetkiä, jotka pystyy jakamaan ystävien kanssa. Herkuttelemme myös suklaakekseillä, joita väsäilin tiistai- iltana. Pääsin mukaan Hopotus-kampanjaan. Testasin uutta Myllyn Paras valmistaikinaa. Helppo taikina kiireisimmillekkin ihmisille. Tai niille ketkä eivät itse osaa. Taaaaai elleivät jaksa yrittää. Taikinan maku on makea ja suklainen. Se on myös helppo tuunata itse. Minä valmistin siitä kahden maapähkinävoin keksejä. Jaan teille avokätisesti tämän äärettömän helpon reseptin. Taikina jossa kaikki onnistuvat, ellei polta keksejä uunissa.

2:n maapähkinävoin suklaakeksit

1 pkt Myllyn Paras suklaataikinaa
1 rkl Maapähkinävoita
1 rkl Kaakao maapähkinävoita
1 rkl Jämäsuklaarouhetta

Sulata taikina huoneenlämmössä. Sekoita pehmeään taikinaan maapähkinävoit ja suklaat. Pyörittele palloja ja muotoile niistä keksin mallisia. Kypsennä 180´C noin 10 min. Keksien jäähtymisen jälkeen voit halutessasi sulattaa suklaata ja dipata keksit puoliksi siihen.


Taikinaa pystyy käyttämään piiraisiin, tartaletteihin ja mihin ikinä haluaakaan. Taikinassa on suklaarouhetta ja herkullinen maku. Enemmän tietoa taikinasta löytyy täältä: www.hopottajat.fi/suklaataikina


Turkulaisen kilpailussa Jesse´s Dine valittiin Turun parhaaksi Lounaspaikaksi ! Tiedätte siis missä käytte syömässä lounaanne !! (;