Pitkä päivä

Tämä päivä tuntui todella pitkältä. Ja olin koko päivän myös nälkäinen. Saavuimme sairaalaan 11:00. Ilmoittautumisen jälkeen menimme ensin osastolle UC5 eli lasten ja nuorten päiväkirurgian poliklinikalle. Monet hoitajat ihastelivat ja hellittelivät Jaakkoa. Saimme oman perhehuoneen. Josta olen hyvin iloinen. Saimme oman rauhan ja iltatoimet plus kaikki muukin sujui ehkä helpommin. Tapasimme päivähoitajat ja meille kerrottiin alustavasti aikataulusta ja tämän päivän tehtävistä. Ruokakin saapui sopivasti oikeaan aikaan. Jaakolle kelpasi hyvin tonnikalapasta, mutta parsakaalit eivät uponneet.

Seuraavaksi oli vuorossa verikokeet. Helpommin sanottu, kun tehty. Emlalaastari ei auttanut, kun ei edes suonia kunnolla tahtonut löytää pieneltä. Homma meni huutoon ja parkumiseen. Lopulta, kun toinen hoitaja sai tarvittavan määrän verta otettua, piti vielä sormen päästä saada näyte. Tästä Jaakko lopullisesti suuttui ja huusi pää punaisena, että varmasti jokainen ympärillä sen kuuli.

Tästä rauhoituttuaan menimme röntgeniin selän kuvauksiin. Jaakko oli jo sen verran väsynyt, että kaikki itketti. Onneksi kuvat saatiin otettua melko nopeasti ja palasimme osastolle. Uni tuli nopeasti ja minä käytin aikaa hyväkseni. Kävin vessassa ja keitin teetä, istuin rauhassa alas ja söin pari palaa suklaata. Tunnin unet Jaakko otti, kunnes teho-osastolta, tuli pari hoitajaa kuvaamaan hänen selkää.

Ville lähti kotiin päin. Sillä hänellä on pitkä päivä huomenna töissä. Tämän jälkeen oli välipalan vuoro ja päivällisen. Hoitaja kertoi lisää infoa illan kulusta. Saimme 'vapaata aikaa' seitsemään asti. Käveltiin torille ja syötiin jätskit ja nautittiin auringosta. Ihmeteltiin lokkeja torilla ja katselimme tuomiokirkkoa. Kävimme myös ostamassa iltapalaa mulle.

Vähän yli 7 söimme pilttiä ja Jaakko leikki hetken, jonka jälkeen pääsimme kylpyyn. Samalla reissulla otettiin paino ja pituus. Painoa oli 9,6 kg ja pituutta 76 cm. Kylpy oli Jaakon mielestä kivaa. Annoin vielä iltapuuron ja maidon Jaakolle kylvyn jälkeen. Lisäksi hän sai vielä jonkinlaisen vatsasuojalääkkeen. Katsottiin telkkaria ja rauhoituttiin. Pestiin hampaat ja kello oli lähempänä 10, kun yöhoitajat kävivät esittäytymässä. Jaakkokin lopulta nukahti.

Itse keitin vasta teetä ja söin kunnolla. Katson telkkaria ja juon teetä ja nautin pari palaa suklaata. Rauhoitun, enkä murehdi huomista. Lääkärit ja hoitajat tietävät mitä tekevät ja luotan heihin täysin. Huomenna menen kotiin nukkumaan, kun Jaakko siirtyy teho-osastolle leikkauksen jälkeen. Kodin ja sairaalan välillä on 4, 5 km.

Vielä ei tiedä kauanko Jaakko on täällä. Eräs hoitaja sanoi, että kunnosta riippuen, teholta saattaa päästä jo parissa päivässä osastolle. Tätä toivon. Teholta hän siirtyy takaisin ja silloin varmaan minäkin palaan tänne. Päivä kerrallaan ja pysymme vahvoina. Menen kaupungille myös huomenna, että saan muuta ajateltavaa. Vähän haikein mielin menen nukkumaan. Joka hetki tänään halasin tiukasti poikaani ja pusuttelin. Sillä en tiedä, koska taas saan seuraavaksi näin tehdä. Kiitos kaikille jotka ovat toivottaneet voimia! Se on tärkeää meille <3