keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Kesä tule jo, tämä on kamala kevät

Pitkään olin epävarma, että vihaanko vai rakastanko kevättä. Nyt olen varma siitä, että kevät on kamala ja se voisi vaihtua jo kesään. Ainoa ihana asia on hangen alta pilkottavat leskenlehdet ja lintujen iloinen laulu. Iltaisin ei ole enään niin pimeää ja valoisuus on positiivista. Aurinko ja lämpö, tulkaa jo! Haluan kesän tänne! Jos eilinen Tiistai olisi ollut ihminen. Se olisi näyttänyt väsyneeltä, kalpealta ja masentuneelta. Vähän kuten Instagram kuvani eiliseltä. Paljon tunnetta yhdessä kuvassa. Kameran ulkopuolella tunnetta vielä enemmän. Väsyttää ja masentaa. Ulkona puhaltava tuuli on epämiellyyttävä ja kylmä. Kaikkialla on kylmää. Taivaalta sataa alas räntää ja sekin on kylmää ja märkää. HYI. Katselen kissa sylissäni ulkona liikkuvia lenkkeilijöitä. Miksi he tekevät noin. Kiusaavat itseään tuolla kylmässä! Kaappaan viltin päälleni ja otan kupin teetä mukaani matkalla sohvalle. Olo tuntuu hetken paremmalta. Lapsi nukkuu päiväuniaan ja kaikki eläimet myös. Minä saan pelata hetken ps4:lla. Onneksi koira ilmoittaa hädästään päästä haukkaamaan happea. En ehdi uppoutua sohvan nurkkaan liian kauaksi aikaa. Olen myös ollut ehkä liian kauan ilman salia, paineet alkavat kasautua. Asia täytyy korjata pikaisesti.



Parasta tässä keväässä on, että minä pääsen takaisin töihin. Jaakolla alkaa päivähoito ensi viikolla. Pääsen pois seinien sisältä ja puhumaan ihmisille. En halua kylläkään puhua ihmisille. En pidä heistä. Pääsen pois ainakin kotoa. Hyvä niin. Koko kesä töitä! Hoitopaikan hoitajat kysyivät aiommeko pitää lomaa kesällä. Halusin vastata, että en mene töihin pitääkseni lomaa. Olin jo kaksi vuotta kotona. Kiitos, se riittää. Katsellaan kesällä. Ehkä reissun jonnekkin voi tehdä, mutta muuten kyllä työntäytteinen kesä tulee olemaan. Tervetuloa siis Naantalin Aurinko Golffiin. Enempää en kerro, kuin sen, että hyvää ruokaa kannattaa tulla maistamaan!

Äidille saattaa olla vaikeinta jättää lapsi päivähoitoon, vaikka muksu ei olisi moksiskaan siitä. Pari kertaa ollaan jo käyty zekkaamassa hoitopaikkaa ja hyvältä näyttää kaikin puolin. Poika tykkää ja meni muiden mukana leikeissä, tuli toimeen hoitajien kanssa, eikä itkuakaan tullut. Äitillä oli tippa linssissä, kun katsoi miten se oma pieni kirppu kasvaa niin hurjaa vauhtia. Onneksi äitillä on mahdollisuus päivän aikana soittaa töistä ja kysellä kuulumisia, jos niin paha ikävä iskee.

Tänä iltana vietän aikaa parhaimman ystäväni kanssa. Ensin rankasti treeniä salilla, sitten juomme ´sivistyneesti´ viiniä ja pelaamme ps4:lla. Hieno ilta tulossa. Onneksi on tässäkin keväässä tälläisia ilonhetkiä, jotka pystyy jakamaan ystävien kanssa. Herkuttelemme myös suklaakekseillä, joita väsäilin tiistai- iltana. Pääsin mukaan Hopotus-kampanjaan. Testasin uutta Myllyn Paras valmistaikinaa. Helppo taikina kiireisimmillekkin ihmisille. Tai niille ketkä eivät itse osaa. Taaaaai elleivät jaksa yrittää. Taikinan maku on makea ja suklainen. Se on myös helppo tuunata itse. Minä valmistin siitä kahden maapähkinävoin keksejä. Jaan teille avokätisesti tämän äärettömän helpon reseptin. Taikina jossa kaikki onnistuvat, ellei polta keksejä uunissa.

2:n maapähkinävoin suklaakeksit

1 pkt Myllyn Paras suklaataikinaa
1 rkl Maapähkinävoita
1 rkl Kaakao maapähkinävoita
1 rkl Jämäsuklaarouhetta

Sulata taikina huoneenlämmössä. Sekoita pehmeään taikinaan maapähkinävoit ja suklaat. Pyörittele palloja ja muotoile niistä keksin mallisia. Kypsennä 180´C noin 10 min. Keksien jäähtymisen jälkeen voit halutessasi sulattaa suklaata ja dipata keksit puoliksi siihen.


Taikinaa pystyy käyttämään piiraisiin, tartaletteihin ja mihin ikinä haluaakaan. Taikinassa on suklaarouhetta ja herkullinen maku. Enemmän tietoa taikinasta löytyy täältä: www.hopottajat.fi/suklaataikina


Turkulaisen kilpailussa Jesse´s Dine valittiin Turun parhaaksi Lounaspaikaksi ! Tiedätte siis missä käytte syömässä lounaanne !! (;

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti