Elämme juuri oikeassa hetkessä

Nurmikko kutittaa varpaiden alla, väistän kukkasten yllä pörräävää ampiaista ja yritän pidellä koiraa aisoissa, kun naapurin räksyttävä pikku piski kipittelee ohitsemme. Aurinko polttaa selkää, lämmin tuulenvire helpottaa oloa ja sekoittaa hiukseni jotka hehkuvat punaisuuttaan kilpaa auringon säteiden kanssa. Läheisellä kentällä joukko lapsia pelaa jalkapalloa ja kerrostalon avonaisesta ikkunasta kuuluu astioiden kilinää. Lämpöä on riittänyt ennätyspaljon tänä kesänä. "Ei lämmin luita riko" tämä lause soi päässäni hääpäivän aamuna, kun katselin vuorotellen lämpömittarin lukemaa sekä ovelle ripustettua hääpukua. Olen edelleen hengissä, vaikka olo kävi tukalaksi jo ensimmäisten minuuttien vieriessä. Kokemusta rikkaampana voin sanoa, että kannoin hääpukuni ylpeydellä ja kunnioitan satujen prinsessoja enemmän, vaikka he eivät ehkä hikoilekkaan ne suuret mekot päällänsä.

Olen häiden jälkeen käynyt läpi päivittäin puhettani. Kaikki mitä sanoin jäi vahvasti mieleeni ja varmasti sanani jäi muidenkin ajatuksiin. Tunnen edelleen lämpimät kyyneleet poskillani ja tulen muistamaan ikuisesti kuinka pikkusiskoni sai minut murtumaan kerrottuaan, että olen hänen esikuvansa. Olen todella onnellinen, että minulla on hänet. Hääpäivänä kaikki oli täydellistä, en olisi muuttanut mitään. Surin toki keittiönpöydälle unohtunutta morsiuskimppua, mutta myöhemmin ajatellen, sekin on täysin turhaa.

myrskyä seuraa aina pouta

olen erityisen onnellinen näistä hetkistä, jolloin ystävyys on tärkeintä, eikä muulla ole väliä. Kiitos Jarkolle, oot kuin veli mulle.

Emme saisi surra miettien, mitä olisi pitänyt tehdä toisin tai mitä jos olisin sanonut lauseet toisilla sanoilla. Meidän pitää osata iloita siitä mitä meillä jo on ja mistä on onnellinen. Jokaisen tulisi tietää, että kaikilla on päiviä, jolloin haluaa jäädä sänkyyn makaamaan, mutta enemmän on hetkiä, jolloin tuntee olevansa etuoikeutettu olemaan juuri siinä hetkessä. Häiden jälkeen kävin monenlaisia tunteita läpi, ja totesin olevani erittäin onnellinen juuri nyt.


Olen useasti miettinyt, voiko olla olemassa ihmisiä, joiden kanssa löytää yhteisen sävelen, vaikkei tunne henkilöä alkuunkaan. Sain tälle kysymykselle vastauksen viikonloppuna. Olin lauantaina työnpuolesta häissä. Juttelin useamman ihmisen kanssa tuona iltana ja mieleeni jäi morsiamen isä. Hyvin mukava henkilö jo tapaamisesta lähtien. Tässä tapauksessa oli jotai erilaista. Pystyimme juttelemaan monista asioista laidasta laitaan ja silti keskustelumme pelasi täydellisesti. Ikään kuin olisin tuntenut hänet aina. En tiedä herran nimeä vieläkään. En ole ennen tavannut henkilöä, jonka kanssa kemia pelaisi yhteen niin täydellisesti. Vaikka tulen hyvin toimeen täysin tuntemattomien ihmisten kanssa, tässä oli sitä elämän pientä ihmettelyä. Jäin illalla vain ihmettelemään tapaamistamme. Kun kello näytti jo lähemmäs kahtatoista yöllä, tämä kyseinen herra kävi luonani ja sanoi, että minussa on sitä jotain, mikä monilta ihmisiltä puuttuu. "Sinulla on sisua toteuttaa elämässäsi asioita, joita muut eivät tekisi" Lopuksi hän halasi minua ja lähti. Minä jatkoin ihmettelyä ja poistuin hymyillen keräämään viinilaseja pöydiltä. Uskon vihdoin saaneeni rauhan kysymykselleni ja toivon näitä tilanteita enemmänkin. Tässä on todellinen tilanne, jossa pystyin viemään toisen kunnioituksen korkealle. Ja tunsin itsekkin, kuinka tunematon pystyy antamaan respectiä, ja miten paljon sitä osaa arvostaa.

aamun teehetki ja häistä jääneitä suklaita

Perinteisesti hääkimpusta on tehty taulu, joka pysyy muistona läpi elämän. Itse en taulua kimpustani halunnut, mutta sen kuivatusta harkitsin. Nyt se kimppu roikkuu makkarissamme väärinpäin verhotangosta. Eli perinteisesti. Luin uskomuksen, että niin kauan, kun morsiuskimppu on talossa, sen verran säilyy myös avio-onni. Miten mahtaa olla. Tuon kimpun perusteella avio-onnea on jäljellä enään korkeintaan viikko, jos kimppu pysyy edes tuossa paikassaan. Me rikomme tämän myytin ja pystymme todistamaan, että avio-onni säilyy ilman tuota kimppuakin.