tiistai 29. heinäkuuta 2014

Uusi sukunimi ja sokerihumala

On outo olo. Kiitos väestörekisterin nopean toiminnan. Olen kahlannut netin läpi vaihdellen sukunimeäni niihin paikkoihin joista minulla on kantiskortti. Hamstraan niitä ihan mielettömästi. Löytyy ne perus bonuskortit ja pankkikortit. Sekä kasa kortteja joita en ehkä koskaan käytä, mutta ne ovat hyvä olla olemassa. Sitten on ne kortit jotka vain näyttävät kivoilta. Sekä ne kortit, joita käytän ja jotka ovat aina hukassa kukkarossa. Ja siellä on myös leimakortteja ja löytyypä yksi ilmainen kebabbi. Tietenkin suomen parhaimpaan eli Perniön kebuun. Testatkaa huviksenne, ne ketkä siellä eivät ole käyneet.
Rahtarikorttia ei löydy eikä Dinnerssiä vielä. Ensimmäistä ei ehkä koskaan. Rahaa kukkarossani harvemmin on paperiversiona. Ja kolikotkin laitan Jaakon säästöpossuun. Aion panostaa uuteen tulevaan ajokorttiin ja passikuvaan. Aiemmassa passikuvassani näytän mustien hiusteni kanssa ihan venäläiseltä tai vähintäänkin joltain kiertolaiselta. Ei pahalla heitä vastaan mitään, mutta silti. Ajokortissani olen tupeerattujen hiusteni kanssa ihan räjähtäneen näköinen. Oman elämäni Einstein. Nyt teen muutoksen ja panostan tuleviin passikuviin. Hiukset ja kulmat ovat kunnossa ja ilme pitää olla just eikä melkein hyvä. Kiitän tähän väliin West hair:in Maijua, joka värjäsi hiukseni ennen häitä todella kauniiksi. Arvostan. Ja kiitos pikaisesta pidennyksien toimituksesta.





Kuuma ilma on tukahduttava kerrostalon kolmannessa kerroksessa, suorastaan trooppinen. Hiki valuu otsalta nenälle ja iho on kauttaaltaan nihkeä. Askel tuntuu painavalta ja ikkunan ääressä ei ole sen parempi, kun ei viileä tuulenvire käy. Parvekkeella on iltaisin yhtä lämmin, kun huonosti lämmitetyssä saunassa. Kevyt +40. Nukun tuulettimen vieressä, joka pyörittää ympäri samaa hiostavaa ilmaa jota on ulkonakin. Onneksi säätiedotus lupaa vieläkin lämpimämpää. Kylmä tässä jo alkoikin olla. Tämä on kesä parhaimmillaan. Kohta on jo talvi ja lunta ja loskaa ja kylmää sekä pimeää. Nautin tästä parhaani mukaan. Jäähän kesä mieleen muutenkin parhaana kesänä ikinä. Kuumuus tulee muistuttamaan aina ihanista häistämme ja siitä, miten nauttisimme toistemme seurasta, hyvästä ruuasta ja juomasta. Heitimpä jopa talviturkin pois vihdoin. Kannoinhan sitä jo 2 vuotta ainakin. Oli jo sen aika lähteä. Lämmin merivesi ja auringonlasku plus myös tuhannet itikat, jotka söivät jalkani. Seura oli parasta! (paitsi ne hyttyset olisivat saaneet lähteä muualle, olivat kutsumattomia vieraita)
Kiitän tähän väliin bestmania Tuomasta, hoidit hommasi hyvin. Olit myös komea sulhasen rinnalla. Kuten sulhaspojatkin. Kiitos myös Villen polttareista! Olet paras.



Olen kurkkuani myöten täynnä karkkeja, mutta silti syön niitä edelleen. Pakko aloittaa uusi herkkulakko, sillä tunturissa ei nameja syödä. Paitsi suklaata toki. Sekin energian takia. Ja siksi, että sitä ilman ei lähdetä korpeen. Sokerihumala pyörii ympärillä ja haluaa minut syömään lisää karkkeja. Ei kyllä nuo kettukarkit näytä hullummilta. Jonkun pitäisi antaa sähköshokkihoitoa minulle. Onneksi söin vain ehkä puoli kiloa karkkia tänään. Hikoilen painostani vähintäänkin puolet päivisin. Se tasapainottaa kulutusta. Huomenna syön sienikastiketta ja siivoan tämän kämpän uuteen uskoon. Lopetan namin syönnin. Noin nyt sen lupasin taas. Viimekertainen meni hyvin. Morsiuspuku istui täydellisesti. Turhaan pelkäsin, etteikö se olisi istunut.
Lakana liimautuu selkään kiinni ja hiukset kuumottavat niskaa. Jalkoja ei voi pitää peiton alla. Olo on tukala. Päivällä pidin jalkojani umpinaisissa kengissä, virhe! Vaikka kuinka olivat uudet Lacostet, eivät ne hengittäneet alkuunkaan. Eikä korkokengät olleet vaihtoehto ollenkaan.

Odotan innolla jo hääkuvia. Niistä tuli varmasti täydellisiä. Vaikka se virallinen kimppu ei kuvauksiin tullut. Kaikki muidenkin kuvat olivat upeita. Ja pyysinkin muutamilta lainaan kuvia. Tässä vielä pari otosta muilta.
Kuinka rakastankaan näitä kuvia, sillä ne muistuttavat tuosta uskomattoman kauniista ja ihanasta päivästä.
Ps. Vietimme pari päivää helsingissä viime viikolla ja kohokohtana ehdottomasti oli laulaja Kasmirin tapaaminen!

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Väsynyt ja onnellinen morsian

Ei ole ehkä jäänyt epäselväksi, että menimme naimisiin Villen kanssa lauantaina. Facebook laulaa hääkuvia ja onnitteluita. Olen hyvin väsynyt ja todella onnellinen. Kotona on kaaos ja karkkibuffetista jäi karkkeja yli sen verran, että ei tarvitse lähiviikkoina eksyä kaupan karkkihyllylle. Jääkaapissa on salaattia ja boolia. Varsin mainio yhdistelmä.

Hääpäivä meni SUPER hyvin ja ilma todellakin oli kuin morsian, kaunis ja kuuma. Se hääpuku painoi paljon eikä se kangas pahemmin ollut hengittävää. Matkalla hääpaikalle muistin, että minun hääkimppu unohtui keittiönpöydälle, hetken kirosin sitä, mutta totesin, että onhan minulla täysin samanlainen heittokimppu. Vähän pienempi se oli, mutta en antanut sen häiritä. Musiikki alkoi soimaan ja kävelin sisäkautta etuovelle, jossa isäni oli vastassa. Hänen ensimmäiset sanat minulle olivat "soot kaunis" pidättelin kyyneleitäni kävellessäni vihkipaikalle, jonka ympärillä olivat perheet ja sukulaiset. Aurinko paistoi kuumana ja kenelläkään ei varmasti ollut kylmä. Tilaisuus oli kaunis.



Päivä jatkui rennoissa tunnelmissa. Ruokaa kehuttiin todella paljon, ja myönnän sen kyllä, teimme Villen kanssa törkeän hyvät safkat ! En ole kuullut monenkaan sanovat, että olisivat tehneet ruuat itse häihin tai saati kuullut sitä, että sulhanen on leiponut kakun. Kuinka moni morsian voi sanoa, että oma mies leipoi hääkakun? Minä voin sanoa näin. Kakku oli kaunis ja se sai loistavaa palautetta. Kakku ei ollut mikään perus kermakakku vaan paahdetusta valkosuklaasta tehty bavaroise.

Jalassani minulla oli Minna Parikan suunnittelemat kengät. Ne olivat todella ihanat ! Päivän päätteeksi kyllä huomasi, että on kävellyt korkokengillä. Lopulta potkin kengät jalastani, otin boolia ja vaihdoin mekon rennompaan afterparty mekkoon!

Kaikki kukkasemme olivat tilattu kukkakauppa Fridhem:istä. Rakastan morsiuskimppuani ja kaikkia muitakin kukkia. Morsiusneitojen rannekukat olivat kauniita ja sulhasen sekä sulhaspoikien vieheet olivat tyylikkäät. Alttarikukat olivat lempeän romanttiset, ja toinen kimpuista korvasi sen kotiin unohtuneen morsiuskimpun. Hääkuviin olisin halunnut virallisen kimpun ja se harmittaa minua todella paljon, että se unohtui. Miksi en voinut laittaa jotakuta hakemaan sitä. Heittokimppu oli täydellinen ja teki tehtävänsä hienosti. Onnea Henrik, kun sait kimpun kiinni. Eikä se haittaa, että et tiennyt, että sinun olisi pitänyt olla vasta sukkanauhan heitossa mukana (;



Juhlapaikkamme sijaitsi Särkisalossa meren tuntumassa, kauniissa Villa Meressä. Olen todella kiitollinen, että valitsimme tämän paikan. Ja ylpeä, että sain juhlia rakkaitteni kanssa siellä minun ja Villen häitä. Isäni on kotoisin Särkisalosta ja tämä siksi paikka on tärkeä minulle. Suosittelen tätä kaikille jotka haluavat kauniit puitteet juhlillensa. Meillä oli rento tunnelma, joka välittyi heti paikanpäällä alusta asti. Kiitos perheille, ystäville ja sukulaisille, sillä he loivat sen tunnelman meidän kanssamme. Kiitos Villa Merelle ja sen henkilökunnalle !

Kiitos Wiville kampauksen tekemisestä, se kesti läpi päivän yöhön asti. Iso kiitos todella siitä, se oli kaunis! Meikin tein itse juhliin, joka myös onnistui ja oli kyynelien ja kuumuuden kestävä. Kyyneliä ei säästelty, kun kaunis siskoni piti kaasonpuheen, joka oli äärettömän kaunis. Pidättelin kyyneliä myös, kun pidin puheen  perheelleni. Soitin myös puheen lopuksi isälleni Fools Gardenin - Lemon tree kappaleen. Sillä se on meidän biisimme. Taisin kyllä sanoa väärän esittäjän nimen, mutta se nyt on vähän tämän kaiken rinnalla. Vieraat kyynelehtivät ja tunnelman pystyi aistimaan joka solulla.



Meidän ei pitänyt aluksi tanssia ollenkaan häävalssia, mutta vanhemmat eivät antaneet vaihtoehtoja siihen. Joten tanssimme Perhosvalssin. Talloin helmalleni jatkuvasti ja sekosin ehkä askelissani muutaman kerran, mutta se tanssi jää mieleeni ikuisesti. Harjoittelimme Villen kanssa tanssia torstai yönä seuranamme pari pulloa skumppaa. Ajattelimme, että kun se menee nyt niin hyvin, sen on pakko sujua häissä. Kyllä se sujui ja todella hyvin <3 Päivämme oli täynnä rakkautta ja ilon kyyneliä ja kaikkea mitä tämä ihana päivä piti sisällään. En voi tarpeeksi ylistää meidän päiväämme ja kaikkia ketkä sen jakoivat kanssamme.





Suuren kiitoksen saavat Mikko, Mika, Esa ja Ida. Mikko ja Mika kiitos, kun läysitte sen autiotalon jossa otitte kauniit ja upeat hääkuvat. Kiitos Esa, kun videoit ja tallensit juhlapäivämme katsottavaksi yhä uudelleen ja uudelleen. Kiitos Ida, kun kuvasit morsiamen valmistautumisen suureen päiväänsä. Kaasot Heli ja Sanni. Olen pahoillani Sanni, että et päässyt juhlistamaan päiväämme, mutta kiitos tuestasi ja kaikesta mitä teit kanssani häiden eteen. Ja kiitos polttareista, olet tärkeä ! Rakas siskoni Heli, kiitos kauniista puheesta ja siitä, että olet siskoni. Olet rakas. Ja kiitos niistä hääkylteistä! Kiitos morsiusneidoille; Katri, Elisa, Elina, Karoliina ja Sanna ilman teitä olisin ehkä stressannut hääpäivänäni. Karoliinalle kiitos myös musiikin hoitamisesta ! Elisalle kiitos, kun hoidit poikaamme Jaakkoa. Kiitos Sanna lahjapöydän hoitamisesta ja kiitos myös vieraskirjasta ! Kiitos Kartsalle, kun laitoit Volvon viimeisen päälle, jotta saatiin morsian juhlapaikalle ! Kiitos sulhasen äidille, että kasvatti minulle elämäni miehen. Teit hienoa työtä. Kiitos isälleni ! Olet sankarini. Ja äidilleni kiitos, että kasvatit minusta naisen. Rakastan teitä.


Kiitos Jesse´s Dine:n Jesse ja Anni, kun myös pääsitte juhlimaan kanssamme. KIITOS ihan jokaiselle jotka olivat mukana lauantaina juhlimassa häitämme. Tämä ei unohdu koskaan<3 Olisin voinut puheessani alkaa kiittämään kaikkia, mutta se puhe olisi kestänyt kauan. Olisin halunnut sanoa vieläkin enemmän, mitä puheessani jo kerroin, mutta ei se olisi ehkä koskaan loppunut. Kerrottavaa on paljon, ja enemmän on vielä edessä. Aloitimme uuden kappaleen elämässämme ja minulla on ilo kertoa, että otimme yhteiseksi sukunimeksemme Koivuniemi. Tämä sukunimi on Villen äidin tyttönimi. Sukunimi tulee viralliseksi muutaman päivän kuluttua ja siihen asti käytän tyttönimeäni.

Nyt on pakko lähteä siivoamaan ja järjestelemään uusia tavaroita hyllyihin. Kiitos kaikille lahjoista! Ennen kaikkea kuitenkin vielä kerran kiitos kaikillle, kun juhlitte häissämme. Booli upposi hienosti jokaiseen yöllä. Oli hienoa, että osa porukasta jäi saunomaan ja uimaan kanssamme ! Minä taisin mennä viimeisenä nukkumaan aamulla puoli 5. Oli hienoa, Rakastamme teitä !

perjantai 18. heinäkuuta 2014

Ratkennutta pitsiä, picnikkejä ja keksejä

Kesä on pitkällä ja niin ovat myös hääjärjestelyt. Mekko on vihdoin valmis ! Onnistuin kyllä jo hajottamaan sitä kumartuessa permannolle päin, selästä kuului 'riks'. Eihän siinä mitään. En haluaisikaan vielä hengähtää. Neula käteen ja kursimaan sitä ratkennutta pitsiä kasaan. En anna teille mitään kurkistuksia miltä mekko näyttää, mutta lupaan sitäkin enemmän, että se huomataan kyllä millainen mekko se on. Enkä jätä kylmäksi facebookkia hääpäivänä, eikä kukaan muukaan vieras. Alushameen tylli kutittaa säärtä ja kompastelen helmaan. Tästä tulee vielä jotain varmasti !

Olen kerennyt leipoa keksejä sekä polttaa nahkani auringossa. Olen käyttänyt pienen omaisuuden häiden valmisteluihin ja valkaissut hampaitani, pakotin myös tulevan puolisoni siihen. Olen käyttänyt itseruskettavaa ja harjoitellut geelikynttilöiden tekemistä. Kävellyt hääkengilläni ja saanut niistä rakon varpaaseen. Mitä vielä voi viikossa tapahtua?! Ainakin sitä, että edessä on rentoutumis reissu Helsinkiin, häiden vapaamuotoiset harjoitukset ja suuren ruokamäärän valmistus. Koiran ja lapsen vienti mummilaan. Nukkuakkin pitäisi. Vielä on myös aikaa käyttää ruhtinaallisesti rahaa.

Tänään rentoutusin rajoitetusti kaasoni kanssa syöden sushia ja tuhlaten rahaa meikkeihin. Kävin viime viikolla picnikillä yhdessä turkulaisten äitien kanssa, jonka järjestivät Korinna ja Mama te Ama. Tutustuin uusiin ihmisiin ja oli erittäin mukava tavata muitakin äitejä, aloikin olla tylsää jo omien ajatusten kanssa. Toki olimme pakanneet eväät mukaan! Eihän se olisi mikään picnik, jos ei mukana ole kahta kiloa karkkia ja viittä litraa limpparia. Hyvänä äitinä ja terveiden linjojen vaaliana pakkasin mukaan myös porkkanatikkuja ja kurkkua, se siitä terveellisyydestä, dippasin niitä tietenkin sipsidippiin ! Kaikkien iloksi Cloettalta saatiin yhteistyön kautta makeampi evästys. Lapsia kiinnostivat enemmän värikkäät kääreet, kuin itse sisältö. Äidit saivat herkutella. Tätä ei tapahdu, kun lapset ovat vanhempia. Pidin picnikistä ja ehdottomasti haluan mennä uudelleen, kun siihen tulee zäänssi ! Oli mukavaa äidit ja lapset !!

Valmistin picnikille keksejä ja laitan huomenna näiden reseptit esille, niin saa jokainen muukin testailla näitä.

Ville saapui myös kotiin Bahamalta pari viikkoa sitten. Turhaan hätäilin solariumin kanssa, sillä ei hänellä paljon rusketusta ollut. Töitä se vaan oli tehnyt siellä.

Vinkkejä otetaan myös vastaan, mitä sulhaselle voi antaa huomenlahjaksi.

Nyt aion mennä nukkumaan, jotta voin huomenna lähteä aamulla kaupungille ja käyttää holtittomasti rahaa ostaen vielä jotain turhaa häihin.

PS. Herkkulakko loppui, se meni iha överiksi jo. Joten otin kaiken takaisin ja kävin mäkkärissä ja karkkikaupassa. Viisi kuukautta kestin ja sitten totesin, että turhaa. Hienosti silti jaksoin. Ja aplodit anopille joka on saanut 10 kg pois ennen häitä !
Wilheminat olivat suussasulavan siirappisia ja makeita !
Näitä kaurakeksejä aion valmistaa uudemman kerran, kun siihen tulee aikaa !

 Jaakko näyttää mallia, miten äidin saa pidettyä kiireisenä.
Takatukka ja kivat räikeät kääreet nameissa !
Hilma the mäykky nautti kanssani auringosta pari viikkoa sitten

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Kesän lämpö ja tajuton halu syödä grilliruokaa

Minulle kesä merkitsee sitä, että on lämmintä ja välillä sataa kaatamalla ja ukkostaa ja myrskyää ihan sikana. Kesä tarkoittaa, että voi kulkea paljain jaloin joka paikkaan eikä varpaat jäädy. Kesä on täynnä jäätelöä. Kesällä nautitaan iltaisin auringonlaskun jälkeen siitä, että voi kääriytyä ulkona vilttiin, jos tulee vilu. Kesä on hyttysten aikaa. Hyttysmyrkkyä kuluu tonneittain ilta-auringon painuttua mailleen. Kesä on saapunut, kun pääskyset liitelevät kevyesti ikkunoiden ohi nappaillen ötököitä. Niiden korkeat äännähtelyt kaikuvat pitkältä korviin ja herättävät aamuisin auringon ensisäteiden kanssa säestäen nousevaa lämpöä. Kesällä rakastutaan uudestaan kaikkeen. Lämpimään järviveteen, suolaiseen meriveteen. Ensimmäinen lipaisu kioskin jäätelöstä nostaa muistoja lapsuudesta mieleen. Ensimmäinen kerta, kun kesällä makaa ruohikolla tuijottaen taivasta ja aurinko häikäisee silmiin. Nostaa jalat ylös ja puristaa ruohikkoa nyrkkeihinsä. Vastaleikatun nurmikon tuoksu on vahva joka kerralla. Sitä tuoksua ei unohda koskaan. Puiden vihreät lehdet ja kaikki niiden eri sävyt ympärillä luovat turvallista tunnetta Suomen kauniista luonnosta, yhdessä kaikkien satojen muiden värien kanssa. Täydellinen harmonia. Lintujen laulu kesäyössä ja värikäs taivaanranta mailleen painuvasta auringosta. Uudet kesävaatteet joita on hehkuttanut läpi talven.



Kesäillan hiljaisuus, jonka rikkoo kaupungissa joku hurjapää revitellen autollansa. Naapurin vihainen kissa näkee citykanin ikkunasta ja sähisee tälle. Naapurista kantautuva musiikki kahden aikaa yöllä tiistaina. Pitkään valvovat lapset, jotka vielä yhdentoista aikaa huutavat ja juoksentelevat pallon perässä ulkona. Yöllä on lämmin, yöllä on kuuma. Lakanat ovat mytyssä ja kosteat, kun koittaa löytää vielä yhtä viileää kohtaa sängystä. Yöllä voi mennä huoletta viileään suihkuun ja jatkaa valvomista, kun ei väsytä enään. Yhteinen aika ystävien kanssa. Kesä on täynnä mahdollisuuksia. Festareita, tapahtumia ja yhdessäoloa. Niin paljon mahdollisuuksia. Oletko kesäkunnossa, no ei haittaa, syöt kuitenkin kuin viimestä päivää nähdessäsi mehukkaan pihvin grillissä, ja entäpä ne makkarat ja salaatit sekä vartaat ja namit. Meinasit lähteä lenkille vai ? Ei onnistu mittarin näyttäessä +30 varjossa. Siispä ota vähän jäätelöä ja katsotaan myöhemmin sitten.

Kesällä on oma tuoksunsa. Se on sekoitus kuumaa asfalttia, vastaleikattua nurmikkoa, koirankakkaa ja hikeä. Mmmm mmm. Täydellinen vastine talven tuoksulle. Lunta, loskaa ja kakkaa sekä liraus koiran pissiä. Joka kesä on mahdollisuus hankkiutua rantatakuntoon tai vain antaa asian olla ja syödä läpi kesän ja majailla talven sisällä sohvannurkassa suklaalevy kädessä. Kesälomalla on aikaa tehdä kaikkea sitä mitkä ajattelee koko vuoden töissä. Matkustaminen autossa perheen ja sukulaisten kanssa ympäri Suomea kuullostaa jo valmiiksi kamalalta. Loppujen lopuksi haluaa vain maata paikoillaan ja nauttia auringosta, polttaa itsensä ja syödä. Kaikkea. Koko ajan. Unohtamatta jälkiruokaa.

Kesällä on turha viettää aikaa sisällä, kun telkkarista tulee vain uusintoja ja on aivan liian kuuma neljän seinän sisällä. Ellei omista markkinoiden parasta tuuletinta. Kesällä hillutaan joka paikassa ja tavataan ystäviä ja järjestetään picknikkejä. Juodaan kaljaa keskipäivällä terdellä ja nautitaan. Tässä vaiheessa ei pidä surra tulevaa talvea. Sitä ei kuulu edes ajatella. Se kyllä saapuu itsestään, se on varma. Meidän kesä on lyhyt, joten siitä on parasta nauttia ihan jokaisella aistilla. Pue yllesi paras kesämekko tai parhaimmat shortsit. Uudet kesäkengät ja aurinkolasit ylle. Suuntaa ystävien luo ja nauti olosta. Jokainen kesä on erilainen, ei ole kahta samanlaista. Kesähitti soi joka paikassa, ja siihen kyllästyy ensimmäisen kerran jälkeen jo. Silti se soi läpi kesän ja kuullessasi sen talvella hetken tauon jälkeen, muistelet unelmiesi kesää uudestaan.

Tämä kesä on tärkeä minulle. Tärkeämpi hieman kuin muut menneet kesät. Sillä tänä kesänä minä käännän uuden sivun elämässäni. Minusta tulee rouva. Lisäksi, että aloitan 'uuden' elämän, lähden ystävieni kanssa vaeltamaan Lappiin. Tämä reissu on tärkeä, sillä olen odottanut jo 6 vuotta, että saisin kokea tämän upean reissun uudestaan. Suuntaamme pohjoiseen Kevolle, aikomuksenamme vaeltaa ~65 km tunturissa. Mahtava kesä tulossa !



Kuvat Hetta - Pallas reitiltä



Tunturien päällä vallitsee rauha ja hiljaisuus. Voi tuntea raikkaan tuulen kasvoillaan ja hengittää puhdasta ilmaa.

lauantai 5. heinäkuuta 2014

Ruskettunutta ihoa ja auringonnousua


Paistan pussillisen popcorneja, keitän kupin teetä ja otan vielä jääkaapista pullon limpparia. Ulkona on lämmintä vielä hetken. Aurinkoa vasten näkee kuinka tuhannet ötökät ja hyttyset lentelevät päättömästi ympäriinsä, odottaen oikeaa hetkeä päästä järsimään paljaita jalkojani. Uppoudun kirjaan ja siemailen kuumaa teetä samalla koittaen vältellä, etten polta kieltäni. Ilta-auringon viimeiset säteet pakenevat hitaasti kasvoiltani ja kevyt kesätuuli alkaa muuttua viileäksi. Istun hetken vielä tuolilla ja luen kirjaa, jonka löysin hyllystä. En etene kovinkaan nopeasti, sillä käsken koiria vaikenemaan joka toinen hetki, kun ne kuulevat pienenkin äänen. Yksi koira pitää ääntä, kaikki koirat pitävät ääntä. En ole miltein koskaan lukenut kirjoja, joten tämä oli vain poikkeus. Muut lähtivät viihteelle ja minä jäin kotimieheksi pitämään taloa pystyssä Jaakon ja 5 koiran kanssa. Katselen, kun aurinko painuu hitaasti tumman metsän taakse ja lopulta taivaanranta sävyttyy kauniisti oranssin, keltaisen, liilan ja vaalenapunaisen eri väreistä. Ympärillä on melko hiljaista. Viereisellä järvellä linnut pitävät omaa konserttiaan ja jostain naapurista kuuluu kumea basson melodia.  Pakko siirtyä sisälle vaikka mielelläni olisin jäänyt ihastelemaan vihreitä koivuja ja täysin tyyntä järvenpintaa. 

Löydän itseni peilin edestä. Ihastelen täydellisesti ruskettunutta olkapäätä.. Siihen se rusketus sitten jääkin. Olen silti iloinen, etten ole palanut tai punainen kuin rapu. Näitäkin tilanteita on ollut enemmän kuin sallittu määrä. Olen ylipäätään onnellinen, että vihdoin tuli kunnon kesä. Olinkin jo kyllästynyt harmaaseen ilmaan ja surettaviin sateisiin, hyiseen koiranilmaan ja koleaan kohmeuteen. Makasin tänään koko päivän terdellä. Tuleva aviomiehenikin saapui vihdoin Suomeen. Tästäkin olen ihan super onnellinen. Miettisin äskettäin, mitä vaaditaan, että on onnellinen. 

Onnellisuus ei ole vain yksi iso asia. Se koostuu monista pienistä jutuista. Tänään niitä asioita ovat olleet minulla: aurinko, rusketus olkapäässä, onneksi edes jossain siis. Onnistunut hampaidenvalkaisu testaus. Hyvä ruoka, rauhallinen olo ja onnistuneet valokuvat. Ja ehdottomasti päivieni valo, oma rakas poikani. Aina ei tule ajatelleeksi, että pitäisi elää juuri tässä hetkessä. Ei saisi ajatella menneitä varsinkaan, jos siihen liittyy paljon surua, menetystä, ahdistusta jne. On tietenkin hyvä, että kokee ja käy läpi tunteitaan, mutta niin ei saisi olla koko ajan. Pitäisi osata järjestellä ajatukset lokeroihin ja laittaa kaikki oikeisiin paikkoihin. Erittäin vaikeaa omalla kohdallani, kun yksi ajatus johtaa aina uuteen asiaan ja lopulta kaikki ajatukset ovat sekaisin. Ja vain sen takia, että kesken työkiireiden aloin ajatella suklaakakkua. Liian usein ajaudun ajatuksissani aivan väärille teille, enkä osaa keskittyä olennaiseen, eli tähän hetkeen. Mitä tässä hetkessä on ja miksi se on niin tärkeää ? Sitä voi verrata suoraan siihen, että lukee lehdestä lauseen nopeasti ja myöhemmin alkaa miettiä, mitä siinä oikeasti luki ja joutuu palaamaan takaisin siihen ja lukea uudelleen. Minulle käy näin monesti. Tilanteessa pitäisi olla läsnä 100 % aina. Tosin, kun on väsynyt ja haluaa vain nukahtaa nopeasti, silloin on sallittu, että antaa kaiken vain olla. Kuitenkin, tajusitte asian.

Liian monta hienoa hetkeä menee ohi juuri silloin, kun pitäisi näihin hyviin kohtiin keskittyä. Lähtee ajattelemaan niitä menneitä ja turhia asioita, eikä huomaa mitä ympärillä tapahtuu. Päätin, että haluan keskittyä vain ja ainoastaan näihin hyviin hetkiin elämässäni nyt ja tästä eteenpäin. Eilinen ilta ei ollut se normaalein ilta minulla. Vein ystäväni kaupungille ja jätin Jaakon mamman luokse. Kävin yksin vanhempieni luona ja vietin muutaman tunnin heidän kanssaan. Näitä hetkiä on harvoin enään. Pidin siitä todella paljon. Kello läheni jo kahta yöllä, kun lähdin kotoa ajelemaan kohti kaupunkia ja hakemaan sankareita pois viihteeltä. Olo oli väsynyt, mutta ei mitenkään ärtynyt tai vastaava. Aurinko alkoi pikkuhiljaa nousta ja taivas oli hehkuvan oranssi. Ohut usva verhosi niiityt ja pellot ympärilläni. Kaste huurusti ikkunan ja kaikkialla oli hiljaista, paitsi autossa, jossa musiikki soi kuin viimestä päivää ja vierestäni kuului kumea kuorsaus väsyneestä kanssamatkustajasta. Katselin maisemia ajellessani tietä pitkin ja nautin luonnon äärettömän kauniista verhoilusta. Tässä hetkessä oli jotain todella syvää. Aamuaurinko nousi sinistä taivasta kohden syrjäyttäen pimeyden ja luoden uutta toivoa alkavasta päivästä. Nousevassa auringossa on jotain lohduttavaa ja vangitsevaa. Se on kaunis joka päivä, erilainen aina ja yhtä kaunis silti. 

Huomasin heti miten se vaikuttaa oloon, että ajattelee kaiken enemmän positiivisemmin ja keskittyy niihin pieniin asioihin, eikä jää jyrsimään sitä, että mikä meni vikaan tai miten asian olisi pitänyt mennä. Olen onnellinen nyt. En halua enään huolehtia turhasta ja menetetyistä asioista. Tai asioista mitä en tehnyt tai jätin tekemättä.

Ja te ketkä olette festareilla nyt, niin nauttikaa joka hetkestä !

p.s. Sain myös viestin ompelimosta, jossa ilmoitettiin, että hääpukuni korjaukset ovat valmiit ja voin noutaa mekkoni kotiin. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Ja lisäksi postaan myöhemmin kuvat operaatio hampaidenvalkaisusta. Se toimii, vaikka epäilin.