Istumpa hetkeksi alas ja kirjoitan kuulumisia. Kiirettä pitää ja väsymys painaa. Olen vihdoin parantumassa rankasta flunssasta ja pian saattaa päästä jo salille takaisin treenaamaan! Kummatkin me Katrin kanssa podettiin nuhaa ja kurkkukipua. Mulla se meni vähän rajummin, ääni lähti lähes kokonaan. Kurkku oli niin kipeä, että oli vaikea pysyä aloillaan ja olla yskimättä. Nyt onneksi flunssa jo paranemisvaiheessa. Myös meidän koko perhe kävi flunssan läpi.
Tässä välissä siskoni valmistui leipuri-kondiittoriksi ja hän piti juhlat, joista kakku ei loppunut kesken! Kiitos sisko ja onnea vielä kerran. Olen ylpeä sinusta. Alla kuvassa tärkeimmät ikinä. Rakastan teitä<3
Nyt fiilistelen uutta tatuointiani, joka tänään käsivarteeni hakattiin. Kiitos Individual Ink:in Reetta! Otettiin nämä kuvat yhdessä Sannan kanssa. Ei merkkinä siitä, että olemme hukassa elämässämme vaan, se on merkkinä ikuisesta ystävyydestä ja merkkinä seikkailumielestämme. Sannan tatuoinnissa on ranskanlilja, joka kuvastaa hänen partiotaivaltaan. Kärhöt on väritetty vesivärityylillä ja päivänkakkarat kuvastavat huhtikuuta, joka on hänen syntymäkuukautensa. Minulla kompassin nuoli osoittaa kotiin, joka on sydämeen päin. Eli koti on siellä, missä on sydän. Kompassin ympärillä on kolme tähtikuviota. Jousimies, Kauris ja Vesimies. Yksi minulle, yksi Villelle ja yksi Jaakolle. Tähdet seuraavat minua kaikkialle, ja rakkaimmat ovat aina luonani.
Kuva on tärkeä minulle, enkä olisi valinnut tätä paikkaa, ellei sillä olisi mitään tärkeämpää merkitystä. Ja kyllä, toedostan ottaneeni riskin, kun valitsin näin näkyvän paikan. En kadu hetkeäkään valintaani. Nämä kuvat jakavat aina mielipiteitä. It´s not me it´s you. Ellet pidä näkemästäsi, mene muualle huutelemaan. Kuvat eivät muuta meitä ihmisinä kuin ainoastaan vahvempaan suuntaan. Tämän tekeminen sattui paljon, mutta se on vaivan arvoista. En silti pysty edes kuvittelemaan Jaakon selkäkipua leikkauksen jälkeen, ja vaihtaisin millon vain osia hänen kanssa, jotta hänellä olisi hyvä ja kivuton olla. Tämän päiväinen kipu ei ollut mitään verttuna siihen, mitä pojallani on huomenna edessä.
Olemme aloittaneet Villen kanssa työvuorot Naantalin aurinko golffissa. Työpäivät ovat mukavan vaihtelevia, kun saan tehdä kummassakin ravintolassa vuoroja. On hienoa päästä näkemään uusia kasvoja ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Töitä riittää jouluun asti ja lomasta ei ole puhettakaan vielä. Paitsi, että meille tarjottiin työrupeamaa Bahamalta. Palataan siihen myöhemmin, kun siitä tiedetään paremmin.
Vappu oli ja meni. Meillä ei sitä juhlittu kotona ollenkaan, sillä siihen ei ollut aikaa. Koko vappu meni töitä tehden. Kävin Jaakolle ostamassa sentään oman vappupallon! Jota poika tosin pelkäsi henkensä kaupalla aluksi.
Äitienpäivä on tulossa ja meillä on pöydät varattu töissä täyteen. Onnea kaikki äidit sunnuntain johdosta! Meillä vietetään äitienpäivä töissä, enkä toivonut mitään aitienpäivälahjoja, vaikka Ville sellaista kyselikin. Haluan mieluummin olla töissä ja nähdä hymyjä muiden ihmisten kasvoilla, kun he saavat hyvää ruokaa ja kohottavat onnittelumaljansa äitien ja muiden rakkaiden kunniaksi.
Kiitos myös siskolleni ihanasta äitienpäivälahjasta! Avasin sen ehkä aavistuksen liian aikaisin, mutta en ehkä olisi muitanut sitä sunnuntaina enään. Ja silloinkin koko päivä menee meillä Villen kanssa työn parissa Naantalissa.
Alla tämän päivän kuvat. Jaakon urheus meni uudelle tasolle, kun ei suurta huutoa ja tappelua tullut verikokeissa. Minäkin koitin pitää pokerinaaman, kun tatuointia tehtiin. Olen ylpeä meistä molemmista!
Jaakon selkäleikkaus on vihdoin huomenna ja toivon, että kaikki sujuu suunnitelmien mukaan ja poika kotiutuisi nopeasti. Kaikki ajatukset ovat lähellä sydäntä ja toivommekin paljon positiivisia ajatuksia Jaakon leikaukseen. Vietän huomisen päivän töissä, joten saan ajatukseni pois hetkellisesti operaatiosta. Lääkärit osaavat asiansa ja ovat tehneet saman leikkauksen Jaakolle jo aiemmin.
PS.
Sain viimein kauan toivomani pyörän! Kiitos isoäidilleni. Nyt pääsen pyöräilemään töihin sekä fillaroimaan Katrin ja koirien kanssa. Lämpimiä kesäiltoja odotellen ja myös sitä, että pääsen Jaakon kanssa ajelemaan vaikka torille syömään jäätelöt! (: Laittelen kuvaa zygästä joku päivä. Tällä hetkellä koko fillari on työpaikan pihassa odottamassa, että ajan sen kotiin.
Nyt lähden nukkumaan. Öitä ihmiset!
Pitäkää Jaakko ajatuksissanne huomenna!
Tässä välissä siskoni valmistui leipuri-kondiittoriksi ja hän piti juhlat, joista kakku ei loppunut kesken! Kiitos sisko ja onnea vielä kerran. Olen ylpeä sinusta. Alla kuvassa tärkeimmät ikinä. Rakastan teitä<3
Nyt fiilistelen uutta tatuointiani, joka tänään käsivarteeni hakattiin. Kiitos Individual Ink:in Reetta! Otettiin nämä kuvat yhdessä Sannan kanssa. Ei merkkinä siitä, että olemme hukassa elämässämme vaan, se on merkkinä ikuisesta ystävyydestä ja merkkinä seikkailumielestämme. Sannan tatuoinnissa on ranskanlilja, joka kuvastaa hänen partiotaivaltaan. Kärhöt on väritetty vesivärityylillä ja päivänkakkarat kuvastavat huhtikuuta, joka on hänen syntymäkuukautensa. Minulla kompassin nuoli osoittaa kotiin, joka on sydämeen päin. Eli koti on siellä, missä on sydän. Kompassin ympärillä on kolme tähtikuviota. Jousimies, Kauris ja Vesimies. Yksi minulle, yksi Villelle ja yksi Jaakolle. Tähdet seuraavat minua kaikkialle, ja rakkaimmat ovat aina luonani.
Kuva on tärkeä minulle, enkä olisi valinnut tätä paikkaa, ellei sillä olisi mitään tärkeämpää merkitystä. Ja kyllä, toedostan ottaneeni riskin, kun valitsin näin näkyvän paikan. En kadu hetkeäkään valintaani. Nämä kuvat jakavat aina mielipiteitä. It´s not me it´s you. Ellet pidä näkemästäsi, mene muualle huutelemaan. Kuvat eivät muuta meitä ihmisinä kuin ainoastaan vahvempaan suuntaan. Tämän tekeminen sattui paljon, mutta se on vaivan arvoista. En silti pysty edes kuvittelemaan Jaakon selkäkipua leikkauksen jälkeen, ja vaihtaisin millon vain osia hänen kanssa, jotta hänellä olisi hyvä ja kivuton olla. Tämän päiväinen kipu ei ollut mitään verttuna siihen, mitä pojallani on huomenna edessä.
Olemme aloittaneet Villen kanssa työvuorot Naantalin aurinko golffissa. Työpäivät ovat mukavan vaihtelevia, kun saan tehdä kummassakin ravintolassa vuoroja. On hienoa päästä näkemään uusia kasvoja ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Töitä riittää jouluun asti ja lomasta ei ole puhettakaan vielä. Paitsi, että meille tarjottiin työrupeamaa Bahamalta. Palataan siihen myöhemmin, kun siitä tiedetään paremmin.
Vappu oli ja meni. Meillä ei sitä juhlittu kotona ollenkaan, sillä siihen ei ollut aikaa. Koko vappu meni töitä tehden. Kävin Jaakolle ostamassa sentään oman vappupallon! Jota poika tosin pelkäsi henkensä kaupalla aluksi.
Kiitos myös siskolleni ihanasta äitienpäivälahjasta! Avasin sen ehkä aavistuksen liian aikaisin, mutta en ehkä olisi muitanut sitä sunnuntaina enään. Ja silloinkin koko päivä menee meillä Villen kanssa työn parissa Naantalissa.
Alla tämän päivän kuvat. Jaakon urheus meni uudelle tasolle, kun ei suurta huutoa ja tappelua tullut verikokeissa. Minäkin koitin pitää pokerinaaman, kun tatuointia tehtiin. Olen ylpeä meistä molemmista!
PS.
Sain viimein kauan toivomani pyörän! Kiitos isoäidilleni. Nyt pääsen pyöräilemään töihin sekä fillaroimaan Katrin ja koirien kanssa. Lämpimiä kesäiltoja odotellen ja myös sitä, että pääsen Jaakon kanssa ajelemaan vaikka torille syömään jäätelöt! (: Laittelen kuvaa zygästä joku päivä. Tällä hetkellä koko fillari on työpaikan pihassa odottamassa, että ajan sen kotiin.
Nyt lähden nukkumaan. Öitä ihmiset!
Pitäkää Jaakko ajatuksissanne huomenna!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti