Ensimmäisessä operaatiossa silmät kuvattiin ja kartoitettiin miten paha tulehdus on kyseessä. Toisessa nukutuksessa Jaakon oikeaan silmään laitettiin sulava suojamuovi ja hoitava piilolinssi. Lisäksi silmään laitettiin kortisonipiikki.
No millaista on arki sairaalassa? Saamme aamupalan, lounaan, päivällisen ja iltapalan kannettuna huoneeseen. Voimme liikkua sairaalassa ja käydä kahvilassa, kunhan toki tietää koska seuraavat lääkkeet annetaan, ettei olla poissa silloin. Huoneessamme on telkkari, joka on usein auki. Olen oppinut paljon selviytymistaitoja 'Selviytymiskaksikolta' ja kalastamisesta 'Hengen vaarallinen saalis' ohjelmasta!!
Iltaisin Jaakon nukahdettua saatan jumpata ja katson telkkaria. Sekä syön itse iltapalaa. Mieluummin kuitenkin katson telkkaria ja syön. Huoneessamme ei ole kylmäsäilytystiloja, mutta onneksi on ikkunat. Jugurtit säilyvät hyvin ikkunan välissä. Otan talteen usein mehut, hunajat, sokerit ja margariinit aterioilta. Sillä toisinaan aterioilta saattaa puuttua margariinia, ruokailuvälineitä, joskus ruuasta puuttuu maku, ei tietenkään aina. Jälkiruuat ovat parhaita! Kiisseleitä, mousseja, vanukkaita. Ne kyllä kelpaavat ja myös puurot ovat todella hyviä. Mannapuuroa, kaurapuuroa, helmipuuroa, vispipuuroa.
Eräänä iltana halusin puhdistaa kasvoni kunnolla, mutta ei ollut mukana kuorinta-ainetta. Ratkaisu: tee se itse. Muutama hoitaja olisi mahdollisesti ihmetellyt mitä teen, jos olisivat sattuneet käymään tarkastuksella huoneessa yöllä. Minulla oli paperilautanen, sokeripala ja kasvovesipullo. Murskasin paperilautasen päällä sokeripalat vessan lattialla ja sekoitin sen kasvojenpesuaineeseen. Ja tadaa! näin sain kasvojenkuorinta-aineen!
Huoneestamme näkyy onneksi ulos kadulle, eikä sisäpihalle. On mukava iltaisin nojata lämmintä patteria vasten ja katsella ulos kaupungin valoja. Huoneessa on kaksi patteria, joista toinen toimii. Sänkyni vieressä oleva patteri oikuttelee. Toisina öinä on kylmempi. Onneksi yöt ovat rauhallisia ja saan nukuttua hyvin. Sitä helpottaa se, että Jaakko nukkuu sikeästi yöt myös. Sairaala on yöllä hiljainen paikka, käytävältä kuuluu välillä hoitajien ääniä ja tuuletuskanavasta kuuluu vaimeaa hurinaa.
Hoitajat ovat mukavia, ja tulevat hyvin toimeen Jaakon kanssa, kuten myös minun kanssani. Toivon silti, että pääsisimme jo kotiin. Tämä toive saattaa silti odottaa vielä viikon, jos ja kun lääkäri niin päättää. Välillä iltaisin on vaikea enään hymyillä, kun koti-ikävä on suuri. Haluaisi vain juoda rauhassa teetä kotisohvalla ja katsoa elokuvaa koko perheen kanssa. Toisin, kun nyt perhe viettää päivät ja yöt erillään. Keskustelut tapahtuvat vanhempien välillä pääsääntöisesti puhelimessa ja viestitellen. Näemme päivisin maksimissaan 2-4 tuntia toisiamme mieheni kanssa. Onneksi sairaalaelämä ei ole pysyvää.
Jaakon selkäleikkaus siirtyi eteenpäin, sillä sen piti olla viime viikon torstaina. Sairaala on toinen kotimme lähes kirjaimellisesti nyt hetken aikaa.
Onneksi poikani on täynnä energiaa ja iloa, joka antaa meille voimaa jaksaa täällä. Kohta pääsemme takaisin kotiin.
Pääsin eilen käymään kotona. Sain nukkua yhden yön omassa sängyssä, tosin yksin, mutta kuitenkin. Pesin vaatteita ja siivosin. Sain vieraita ja söin hyvin. Huomenna vietän syntymäpäivääni sairaalassa, mutta juhlin sitten joku toinen päivä.
Nyt aion syödä viinirypäleitä ja katsoa televisiota. Kuuntelen pienen poikani tuhinaa ja menen kohta itse myös nukkumaan.